HYVÄT IHMISSUHTEET EDELLYTTÄVÄT HYVÄÄ ITSETUNTEMUSTA
"Vaikka ihmissuhteet ovatkin tärkein yksittäinen onnellisuuteemme vaikuttava tekijä, parisuhde ei tee kenestäkään yksiselitteisesti onnellista. Voimme luoda terveen pohjan ihmissuhteille vain ottamalla vastuun itsestämme ja tutustumalla ihmissuhdehistoriaamme. Riidoissa ei ole kysymys esimerkiksi kumman vuoro on siivota – riidan todelliset syyt ovat syvemmällä. Parisuhteen ongelmista on helppo syyttää toista, mutta parisuhde rakentuu aina kahden ihmisen välille. Sinä tuot oman puolesi, puolisosi tuo toisen puolen. Sinun tulee tehdä oma osuutesi toimivan ihmissuhteen eteen ja etsiä juurisyyt esiin nouseville ongelmille. Riidoissa ei ole kysymys esimerkiksi kumman vuoro on siivota – riidan todelliset syyt ovat syvemmällä. Jokainen meistä vie oman eletyn elämämme parisuhteeseen. Erityisesti lapsuuden kokemukset vaikuttavat vielä aikuisenakin. Sinun ja vanhempasi välinen lapsuusajan suhde luo pohjan tuleville ihmissuhteillesi. (Jos lapsen tarpeet huomataan ja niihin reagoidaan säännönmukaisesti, lapsi oppii luottamaan aikuiseen ja hänelle syntyy turvallinen kiintymyssuhde. Kiintymyssuhteella tarkoitetaan lapsen ja huoltajan välistä tunnesidettä, joka muodostuu vuorovaikutuksessa. Lapsuudessa luodut kiintymyssuhteet vaikuttaa käsitykseen itsestä ja siihen, miten aikuisena luottaa muihin ihmisiin.) Tunnetaitoihin erikoistunut psykologi Iida Mäkikallio kertoo, että toiset meistä ovat kasvuvuosina jääneet vaille yhteyttä ja turvaa. Silloin olemme enemmän kontaktissa toisen menettämisen, eli hylätyksi tulemisen pelkoon. Toiset taas ovat jääneet vaille erillisyyttä ja omaehtoisuutta. Silloin olemme enemmän kosketuksissa oman itsen menettämisen, eli tukahdutetuksi tulemisen pelkoon. Sinun ja vanhempasi välinen lapsuusajan suhde luo pohjan tuleville ihmissuhteillesi. Jokaisella on oman taustansa vuoksi toisten kanssa tilanteita, jotka tuntuvat erityisen haastavilta ja nostavat vahvoja reaktioita. Kun pelko aktivoituu, useimmiten vetäydymme tai hyökkäämme. Poistumme tilanteesta, hiljenemme, kritisoimme tai näytämme tyytymättömyytemme. Sitten ihmettelemme toisen reaktioita, koska ne ovat itsellemme vieraita. Kun ymmärrät itseäsi ja taustalla olevia syitä, voit muuttaa omaa toimintaasi. Kaiken taustalla oleva turvallisuuden ja turvattomuuden tunne selittää, miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme. Meillä on sisäsyntyinen tarve saada tunneyhteys toiseen. Hyvät ihmissuhteet edellyttävät hyvää itsetuntemusta. Reaktiot toisen tekemiseen tai tekemättä jättämiseen voivat olla voimakkaita. Kun ymmärrät itseäsi ja taustalla olevia syitä, voit muuttaa omaa toimintaasi. Kaiken taustalla oleva turvallisuuden ja turvattomuuden tunne selittää, miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme. Tutustumalla omaan ihmissuhdehistoriaan voi oppia ymmärtämään miksi niin tapahtuu.“
— Rosa Nenonen, positiivisen psykologian kouluttaja
Jos haluat tutustua omaan ihmissuhdehistoriaasi, liity mukaan Pilots Helsingin Elinvoimainen parisuhde -valmennussarjaan. Aloitamme kiintymyssuhteista ja lopetamme seksuaaliseen nautintoon ja vetovoimaan. Valmentajana ihmissuhteisiin ja tunnetaitoihin erikoistunut psykologi Iida Mäkikallio. Early bird liput myynnissä vain 15.2 saakka. Lue lisää täältä . TURVALLISESTI- JA TURVATTOMASTI KIINTYNEET Reaktiot toisen tekemiseen tai tekemättä jättämiseen voi olla voimakkaat. Kiintymyssuhteen ymmärtäminen auttaa näkemään toiminnan takana olevan tunteen ja tarpeen. Kaiken taustalla oleva turvallisuuden ja turvattomuuden tunne selittää, miksi me käyttäydymme niin kuin käyttäydymme. Jos lapsen tarpeet on huomioitu riittävän hyvin, lapselle syntyy turvallinen kiintymyssuhde. Lapsi voi luottaa, että hänen tarpeisiinsa vastataan ja hänen tunteitaan kuunnellaan ja ymmärretään. Aikuisena turvallisesti kiinnittynyt luottaa muihin ihmisiin ja kykenee ilmaisemaan omia tunteitaan ja tarpeitaan. Hän pystyy luomaan toimivia ja syviä ihmissuhteita. Turvattomasti kiintyneet jaetaan ristiriitaisesti, välttelevästi ja jäsentymättömästi kiinnittyneisiin. RISTIRIITAISESTI KIINNITTYNYT Jos vanhempi käyttäytyy epäjohdonmukaisesti lapsi voi kiinnittyä ristiriitaisesti. Tällöin lapsi ei osaa ennakoida hoitajansa tunnereaktioita. Lapsi voi esimerkiksi pyytää apua ja toisinaan hän sitä myöskin saada, mutta toisinaan vanhempi saattaa suuttua. Lapsi joutuu olemaan jatkuvasti varuillaan ja pyrkii tulkitsemaan aikuisten tunnetiloja. Hän pyrkii käyttäytymään mahdollisimman huomaamattomasti, ettei vanhempi suuttuisi ja toisaalta hän saattaa liioitella omia tunnekokemuksiaan saadakseen aikuisen huomion. Aikuisena ristiriitaisesti kiinnittynyt on usein ahdistuva. Hän on oppinut tarkkailemaan muita ja pyrkii välttelemään konflikteja. Omat tunteet ja tarpeet jäävät helposti ilmaisematta, mikä voi kerryttää vihaa ja katkeruutta. VÄLTTELEVÄSTI KIINNITTYNYT Lapsi joka on kasvanut ilmapiirissä, jossa vältetään tunteiden ilmaisua kiinnittyy välttelevästi. Tämä on Suomessa kaikkein yleisin kiintymyssuhdemalli. Vanhemmilla ei ole ollut kykyä ottaa vastaan lapsen negatiivisia tunneilmaisuja eikä myöskään positiivisia tunteita ole ilmaistu avoimesti. Lapsi kokee, että hänen tarpeillaan ei merkitystä, joten hän vetäytyy. Lapsi hakee hyväksyntää suorittamisen kautta. Aikuisen välttelevästi kiinnittynyt on usein työmyyrä. Hän on hyvin ankara itselleen ja vaatii niin itseltään kuin muiltakin paljon. Hänen voi olla vaikea ilmaista ja ymmärtää toisten tunteita. JÄSENTYMÄTTÖMÄSTI KIINNITTYNYT Jos vanhemmat ovat olleet epäluotettavia ja ilmapiiri on lapsen kannalta ollut vahingollinen puhutaan kaoottisesta eli jäsentymättömästä kiintymyssuhteesta. Perheessä on voinut olla väkivaltaa tai alkoholismia. Tämä kiintymyssuhdemalli on kaikista harvinaisin.
